Harjoitustyö

Elii tässä jaksossa oli määrä tehdä harjoitustyö liittyen kittaukseen ja pohjamaalaukseen.

Tässä työni edistymistä:

1. Piirsin ja leikkasin pellistä 30 cm x 40 cm kokoisen palan

2. Sitten taivutin kanttikoneella ja vasaralla reunan 1 cm levyiseksi saumaksi

3. Mankeloin metallin palan kaarevaksi puoliympyräksi

4. Sen jälkeen Sami teki siihen "sopivan" kokoisen lommon

5. Tein rasvanpoiston ja hioin epäkeskolla pinnan karkeaksi jotta kitti tarttuisi paremmin siihen

           

6. Kittasin samin tekemän lommon päälle jotta siitä tulisi tasaisempi mutta silti pelti olisi kaareva :p

7. Hion kittauksen sileäksi..

8. Pohjamaalasin työni epoksi-pohjamaalilla ja annoin kuivua loppu päivän.

9. Sitten karhensin pohjanmaalatun työni karhunkielellä ja maalasin rasvanpoiston jälkeen sen päälle hiomavärillä paksun kerroksen.

10. Hioin hiomavärillä sileäksi 600:lla softilla. 

11. Tein saumakittauksen kantattuunja taitettuun kohtaan työssäni. Ja taas rasvanpoiston jälkeen maalia pintaan...

11. Pintamaalaus! Ja lakkaus!

Oli tossa mun työssä lopulta kolme eri pintamaata pinnassa ollut parin mokan takia mut punanen siitä lopuksi tuli! :))

Kyllä tästä työstä oppi kaikenlaista hyödyllistä ja virheistä eniten opittiin. 

Etätyötehtävä: maalauksen perusteet

POHJATÖIDEN ALOITUS
Auton pohjatöiden tekeminen aloitetaan aina pintojen pesusta. Pohjatöitä edeltävää pesua ei saa tehdä pesuaineilla jotka sisältävät joko vahaa (sisältävät sitten myös yleensä silikonia) tai ovat petrolipohjaisia liuottimia (esim. lakkabensiinit ”tärpätit” jotka voivat jättää pinnalle ohuen rasvakalvon). Pääasiallisena puhdistus keinona voidaan pitää alueen pesua rasvan- ja silikoninpoisto aineella. Tämä on siis hyvä suorittaa pohjustus töiden alussa jolloin vältytään rasvan/silikonin aiheuttamilta hankaluuksilta myöhemmissä työvaiheissa.
Silikoninpoistoaineen levitys suoritetaan joko kostutetulla kankaalla tai ruiskutetaan pintaan painepullolla ja pyyhitään pois. Perusteellisen puhdistuksen jälkeen käydään läpi vauriot, lommot ja ruosteet yms.
Vauriokohdat kannattaa merkata pintaan esim. pyöräyttämällä hiomapaperilla jälkeä tai vesiliukoisella tussilla ruksaamalla oikaisua vaativan painauman kohdalta jolloin kaikki on helposti nähtävillä tarkastelun jälkeen eikä jää huomaamatta pohjia työstettäessä.
Pohjatyöt ovat aina maalauksen tärkein vaihe sillä maali ei koskaan peitä huonosti tehtyjä pohjia vaan tuo aina esille pohjustustöiden virheet. 

HIOMAPAPERIEN VALINTA
Hiomapapereiden käytössä on aina muistettava että aiempaa hionta jälkeä loivennettaessa seuraavassa paperissa ei saa olla yli P100 heittoa jos seuraava paperi ylittää tämän sen karkeus ei riitä leikkaamaan aiempaa naarmua ja maalin kuivuessa viimeistään hiontajäljet tulevat näkyviin.
Valittaessa mitä karkeutta aikoo käyttää on hyvä käyttää tätä jakoa:

•   Karkea hionta, suuret kittaukset: P80 ja P120 
•  Kitin hionta: P120, P150, P180 ja P240
•  Hienohionta: P240, P320, P360-800 (Hiontapohjamaali peittää P320 jäljen).
•  Täytemaalihionta: P400-800 (normaalisti ennen maalausta P500 jos hopea väri suosittelen P600 viimeistely hiontaa ennen maalausta).
•  Mattahionta ja valumien hionta: P800-1500
•  Hiontavilla (karhunkieli): Pintojen karhennukseen ja mattaukseen. Punainen on karkeampi kuin harmaa. Punaisella karhennetaan pinnat ennen hiontaväriä ja harmaalla viimeistellään hiontaväri ennen pintaväriä.
• Kun loivennat vanhoja maalirajoja niin loivennus on silloin hyvä kun sormiin ei tunnu minkäänlaista nousua rajojen vaihtuessa.
• Jos olet epävarma tai on hankala kokeilla onko loivennus tarpeeksi sileä niin laita sormien ja pinnan väliin vaikka muovipussi tai paperinpala tms. jolloin kokeilu helpottuu

KITTAUS
Kittauksen perussääntönä voidaan pitää että kitti levitetään aina mielellään vasten metallia tai oman harkinnan mukaan hyvin karhennetulle vanhalle täysin kovettuneelle maalipinnalle.

Käytä maalin karhennukseen ja/tai poistoon karkeudeltaan P80 tai P120 hiomapaperia hyvän tartuntapinnan takaamiseksi. Jos käytät P80 jälkeä jolle levität kitin niin se täytyy suorittaa siten että rajaat kitin levityksen ainoastaan paljaalle metallille ja hiot sitten P120 paperilla ekan satsin  suoraksi jolloin korjauskohdan ja ehjän maalipinnan siirtymäraja eivät tule näkyviin pintamaalissa. Kun jatkat tämän jälkeen kitin levitystä ja hiontaa P120 paperilla ei siirtymärajasta tule liian karkea. (Halutessasi voit käyttää myös P120 sijasta P150:stä paperia siirtymärajan loivennukseen).
Kitti täytyy valita kohteen vaurion mukaan tässä lyhyt luettelo kuvan saamiseksi mikä kitti kannattaa valita kyseiseen operaatioon.

•  Lasikuitukitti: Täyttökitti syville painaumille ja kohdille jotka tarvitsevat tukea. Voidaan käyttää jopa reikien paikkaukseen, tulee kuitenkin viimeistellä esim. polyesterikitillä.
•  Aluminisoitu kitti: Täyttökitti isoille vaurioalueille. Kestää hyvin lämpötilanvaihteluita hyvän lämmönjohtokykynsä ansiosta ja soveltuu myös pinnoille jotka kuumenemisen lisäksi altistuvat tärinälle.
•  Yleiskitti: Perus kitti, hyvä tarttuvuus, levitettävyys ja helppo hionta kuuluvat perus ominaisuuksiin.
•  Soft-kitti: Pienien kolojen ja naarmujen peittämiseen, soveltuu erinomaisesti käsin suoritettavaan hiontaan.
•  Ruiskukitti: Voidaan ruiskuttaa joko karhennetulle täysin kuivuneelle maalipinnalle tai suoraan pellille, ruiskukitti on erittäin hyvin täyttävää hiontamaalia jonka takia voidaan käyttää tietyissä tapauksissa kittauksen sijasta. (esim. vanhat paljon paikkaillut kohteet joissa maali/kitti kerrostumat jo niin paksut ettei loiventaminen hiomalla onnistu vaan täytyisi kitata korkeiden siirtymärajojen takia) 
•  Kittauksessa on sekoitusvaiheessa pidettävä mielessä että liika kovetteen 
• annostelu yleensä aiheuttaa sitten maalipintaan värivirheitä tai 
• laikkuuntumista!

POHJAMAALAUS

Pohjamaalauksesta käytetään myös nimitystä ruosteenestomaalaus. 

Pohjamaalin päälle ei ruiskuteta suoraan pintamaalia vaan pohjamaali 

eristetään aina hiontamaalilla tai märkää-märälle välimaalilla ellei sitten 

kyseessä ole täyttävä pohjamaali esim. Mipa WBS 1K-Grundierfiller tai Mipa 

2K-Yleispohjamaali

Pohjamaali ruiskutetaan ohuelti ja tasaisesti estämään korroosiota. Pohjamaali 

ruiskutetaan aina 1-2 kierrosta märkänä ettei pinta jää kuivaksi ja karkeaksi 

koska silloin lopputuloksena on hauras pinta. 

Pohjamaalaa aina kaikki paljaat metallipinnat

Pienempiin ja miksei hieman isompiinkin alueisiin voi hyvin käyttää pohjamaali 
sprayta helpon ja nopean käytettävyytensä takia. Tässä pari esimerkiksi 
Rapidprimer spray tai täyttävä hiontapohjamaali hyvällä ruostesuojalla 

rapidfillerspray.
Pohjamaalattavissa pinnoissa on eroja joten tässä muutama esimerkki mikä 

kannattaa valita mihinkin käyttöön:

 Happopohjamaali: Lasikuitupinnoille sekä ihan yleispohjamaaliksi, takaa hyvän korroosion eston ja tartuntapinnan.
 Epoksipohjamaali: Tarttuu hyvin kaikille metallipinnoille, sinkityt pinnat, alumiini, rauta sekä teräs.
 Mipa 2K-plastic-grundiefiller: muovi pinnoille. Huomaa että tuote on täyttävä pohjamaali ja voidaan käyttää myös märkää-märälle tekniikalla.

HIONTAPOHJAMAALI 
Hiontapohjamaalin tarkoitus on viimeistellä pinta täydelliseksi ennen pintavärin 
ruiskutusta. 
Hiontapohjamaali täyttää hiontajäljet, pienet huokoset, loivennetut rajat ja 
puolestaan estää kosteutta pääsemästä pintaan ja parantaa maalikerrosten 
tarttuvuutta. 
MUOVIOSIA KÄSITELTÄESSÄ MUISTA AINA MUOVITARTUNTA ENNEN 
HIONTAPOHJAMAALIA.
Hiontapohjamaalin ruiskutukseen on hyvä käyttää 1.5-2.0 mm suutinkokoa ja n. 
2 barin painetta. Ruiskuta 1-3 kierrosta tasapaksuina märkinä kerroksina niin 
että koko kitattu/pohjamaalattu alue peittyy reunoja myöten jolloin saadaan 
varmasti peitettyä myös karkeampi hiontajälki. Aloita ruiskutus niin että jokainen 
kerta menee hieman edellistä ruiskutus pintaa pidemmälle jolloin estetään 
korkean rajan muodostuminen. Muista aina tuotekohtaiset haihdutusajat 
kierrosten välissä! 
Älä koskaan teippaa suoraa rajaa mihin haluat hiontavärin loppuvan sillä se 
vaikeuttaa pinnan tasoitusta hiottaessa. Jos tilan ahtauden tms. takia on 
vedettävä suora raja johonkin kohtaan on se hyvä tehdä lokasuoja välinauhalla 

jolloin saadaan paremmin pehmennettyä raja kuin maalarinteippiä käyttämällä.

Hiontapohjamaali vaihtoehtoja:

Troton hiontapohjamaali: Soveltuu kaikille pinnoille, hyvä tarttuvuus ja helppo hioa. Useita värivaihtoehtoja.

 Mipa 4+1 Acrylfiller: Soveltuu hyvin eri pinnoille, voidaan käyttää myös märkää-märälle menetelmällä.

SUOJAUS
Suojauksen perussääntönä voidaan pitää sitä että vältä aina suoria teippausrajoja lähellä maali linjoja.

Käytä hiontapohjamaalin kanssa mikäli tarpeen vetää suoria rajoja aina 
lokasuojan välinauhaa jolloin se loiventaa rajaa. 

Jätä maalirajoja varten suojauspaperi niin että käännät paperin kaksin kerroin ja 
teippaat sen vain reunoilta kiinni muodostaen keskelle ”pussin” jolloin 
maalisumu pääsee tunkeutumaan myös pidemmälle ja estää suoran korkean 
rajan muodostumisen. Jos häivytät aluetta on hyvä teipata kevyesti tällainen 
pussi ulompiin suojauspapereihin kiinni jolloin se on helppo poistaa tieltä 
häivytystä tehtäessä.

Suojaukset tulee aina poistaa ennekuin maali on kuiva. Poista teippaukset niin 
että vedät teippiä rauhassa alaviistoon siten että teippi leikkaa itsensä pois 
maalipinnasta.